Verotuksen on kannustettava uusia yrityksiä, ei fossiileja

Julkaistu

Kategoria

Mielipidekirjoitus Itä-Savossa 30.10.2026 Verotuksen on kannustettava uusia yrityksiä, ei fossiileja

Vesa Kallio kirjoitti (IS 25.10.), että yritysten kilpailukykyä on vahvistettava julkisen talouden kestävyyttä tukevalla tavalla. Olen samaa mieltä, ettei hallituksen esitys yhteisöveron alennuksesta ole kestävä, hyödyttäessään lähinnä kypsien toimialojen yrityksiä.

Huomisen talouden tärkeimmät tukipilarit eivät välttämättä tänään ole vielä olemassa, eikä niillä ei ole lobbareita puolellaan. Kasvuyritykset eivät alussa juuri yhteisöveroa maksa, vaan niille olennaisempaa ovat usein verorahoilla kustannettavat asiat kuten osaavan työvoiman koulutus. Yhteisöveron alennus ei tähän auta vaan menee kypsien toimialojen omistajille ja suurelta osin ulkomaisille instituutioille.

Keskustan ehdotus toistaa kuitenkin olennaisesti samat virheet kuin hallituksen esitys. Tämä on jatkumoa jo Vanhasen hallituksesta alkaneelle trendille, jossa yritysten ja niiden omistajien verotusta on eriytetty niin, että yritykset maksavat yhä vähemmän veroja, jolloin verokertymä pienenee, mutta kotimaisten omistajien verotus heikentää sijoittamisen kannusteita ja lukitsee pääomat olemassaoleviin suuryrityksiin.

Ajatellaan yrityksen voittoa sen leipomana kakkuna. Verottaja voi ottaa siitä siivun heti, kun kakku on leivottu (yhteisövero) tai sitten siinä vaiheessa, kun omistajat ovat jakaneet kakun lautasilleen (osinkovero). Koska uusia sijoituksia suunnittelevia omistajia kiinnostaa lähinnä odotus siitä, mitä he voivat saada itselleen kaikkien verotuskierrosten jälkeen, on molemmilla tavoilla sama haittavaikutus haluun yrittää ja leipoa uusia kakkuja. Verotulojen kertymisen kannalta ero on kuitenkin valtava: tuloksen verotus tuottaa hyvin verotuloja kohtuullisellakin veroprosentilla, kun taas verojen kerääminen vain jaetusta osuudesta ohjaa yritystä lykkäämään jakoa ja laittamaan pääosan kakusta takaisin jääkaappiin – mahdollisesti pitämään sitä siellä pilaantumiseen saakka.

Tehokkainta ja vähiten haitallista yritysten verotus on, jos se toteutetaan kokonaan yhteisöverona. Näin tehtiin 1990-luvulla, jolloin uudistuksella pystyttiin samanaikaisesti sekä parantamaan yrittämisen ja sijoittamisen edellytyksiä että kasvattamaan verotuloja.

Nykymallissa pääoma lukittuu sinne, missä sattuu olemaan, eikä siirry fossiilialoilta kasvualoille. Taloudellinen valta myös keskittyy, mitä käytännössä voi ehkäistä nimenomaan yrityksiä, ei ihmisiä verottamalla.

Asiassa on toki kansainvälisen kilpailun ulottuvuus. Suomen tulisikin olla etulinjassa puolustamassa kansainvälistä veroyhteistyötä niin EU:ssa kuin OECD:ssa ja globaaleilla foorumeilla. Sen sijaan että profiloiduttaisiin järkevämmän eurooppalaisen veropolitiikan rakentajana, hallitus on nyt päinvastoin päättänyt ottaa aggressiivisen verokilpailijan roolin.

Ville Aarnio

Eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Talousvihreiden puheenjohtaja

Savonlinna