Kuka olen?

Kaakkois-Suomen vihreät nimesi minut tänään eduskuntavaaliehdokkaaksi, joten on aika esitellä itseni ja vaalikampanjani.

Olen 51-vuotias filosofi, sijoittaja ja metsätalousyrittäjä sekä kahden lapsen isä. Toimin politiikassa Talousvihreät ry:n puheenjohtajana sekä jäsenenä vihreiden puoluevaltuustossa, luonto- ja ympäristöpoliittisessa työryhmässä ja Maaseutu- ja erävihreiden hallituksessa. Akateemiselta taustaltani olen filosofi ja perehtynyt erityisesti peli- ja päätösteoriaan sekä taloustieteen tieteenfilosofiaan. Yksityiselämässäni viihdyn ennen kaikkea luonnossa, erityisesti perinteisten eräharrastusten parissa, mutta myös metsätaloustöissä.

Miksi olen ehdolla?

Kaiken pohjalla on rakkaus luontoon, jonka itse katson olevan eniten minua määrittävä tekijä. Tärkein poliittinen motiivini on maapallon säilyttäminen elinkelpoisena, ja erityisesti suomalaisen luonnon elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden turvaaminen. Vihreiden joukossa olen erikoistunut talouskysymyksiin, kannusteisiin ja markkinoihin. Uskon, että nimenomaan tämä talouden ja luonnon yhdistävä näkökulma on tarpeen Suomen politiikassa.

Mitä asioita ajan?

Keskeisimmät vaaliteemani voi tiivistää kolmeen kokonaisuuteen:

Ensinnäkin, luonto ja talous on huomioitava kaikessa päätöksenteossa.

Kaikki ihmistoiminta vaikuttaa luontoon ja olisi väärin sivuuttaa tämä kapeakatseisilla talousargumenteilla. Luonnon hyvinvoinnilla on arvo, joka on hinnoiteltava osaksi kaikkea taloudellista päätöksentekoa.

Toisaalta luonnonsuojelu ymmärtämättä sen talousvaikutuksia on paitsi kallista, myös eriarvoistavaa ja yleensä tehotonta. Luonnon suojelemiseksi tehdyt päätökset, joissa ihmisten taloudelliset intressit ohitetaan, luovat usein täysin päinvastaisia kannustevaikutuksia kuin on tarkoitus. Kärjistetysti: jos vaikkapa kaikki yli 140-vuotiaat metsät päätettäisiin suojella ilman korvausta, se johtaisi välittömästi lähes kaikkien 120-139-vuotiaiden metsien hakkuisiin.

Toiseksi, kannusteet työhön ja yrittäjyyteen, jolla rakennetaan yhteistä hyvää, on saatava kuntoon. Yrittäjällä, joka kantaa epäonnistumisen riskin, on vastapainona oltava myös mahdollisuus vaurastua. Talouspoliittisessa ajattelussani verotuksen tarkoitus ei ole tehdä rikkaista vähemmän rikkaita vaan köyhistä vähemmän köyhiä. En sano tätä ajaakseni niiden etuja, jotka jo ovat yhteiskunnan taloudellisia menestyjiä, vaan koska säätämällä kannusterakenteet oikein voidaan parhaiten turvata verotulot ja yhteiskunnan resurssit myös vähäosaisista huolehtimiseen.

Kolmaneksi, pyrin omalta osaltani edistämään rakentavampaa poliittista kulttuuria. Politiikkaan tarvitaan sillanrakentajia — riitelyä ja polarisaatiota on nähty jo tarpeeksi. Maailma ei ole mustavalkoinen, eikä monimutkaisiin ongelmiin useinkaan ole yksinkertaisia vastauksia. Vaikka nykyajan huomiotalous kuinka siihen kannustaa, ei poliittisia päätöksiä tule tehdä sen perusteella, mistä saa parhaat meemit omille someseuraajille, vaan tiedettä kuunnellen ja pyrkien ymmärtämään monimutkaistenkin kokonaisuuksien eri puolet. Vaikeat asiat on ratkottava yhdessä — siksi olen aina rakentavan keskustelun puolella.

Millainen poliitikko olen ja miksi juuri minua tarvittaisiin eduskunnassa?

Olen ajattelun ammattilainen ja kiinnostunut kuuntelemaan ja ymmärtämään ennen kaikkea niiden näkemyksiä, joiden kanssa olen eri mieltä. Tässä auttaa akateeminen taustani filosofina. Politiikan erimielisyydethän eivät ole mitään siihen verrattuna, mistä kaikesta filosofit osaavat olla keskenään eri mieltä: jos yksi filosofi sanoo, että poliittinen toimenpide x olisi hyvä, toinen voi toki väittää, että toimenpide y olisi parempi, mutta ennen pitkää kolmas kiistää, että mitään x:ää tai y:tä ei ole olemassa, ja neljäs huomauttaa, että oikeastaan meitäkään ei ole olemassa. Silti vaikkapa maailman perimmäisestä luonteesta täysin vastakkaisia näkemyksiä edustavat henkilöt voivat argumentoida kantojaan hyvässä yhteisymmärryksessä ja eritellä näiden vahvuuksia ja heikkouksia vastapuolen omista lähtökohdista käsin.

Vihreät on moniääninen joukko, jota yhdistävät vahvasti tietyt perusarvot (vaikkapa luonto ja ihmisten yhdenvertaisuus), mutta jonka näkemykset yksittäisissä asiakysymyksissä saattavat hajaantua laajalle. Oman puolueeni sisällä olen havainnut päätyväni jatkuvasti rooliin, jossa politiikan sisältöihin liittyvien konfliktien eri ääripäät ottavat minuun yhteyttä, koska uskovat minun ymmärtävän sekä heidän että vastapuolen ajattelua. En näe, etteikö tällainen rooli olisi mahdollinen myös eduskunnassa, eri puolueiden kesken.

Jos jokin minua poliittisena toimijana luonnehtii, se on varmasti itsenäinen ajattelu ja kyky kyseenalaistaa mitä tahansa mutta silti toimia. Olen aina kulkenut omaa polkuani. Asioiden tekeminen vain, koska muutkin niin tekevät, ei ole koskaan kuulunut luonteeseeni, silloinkaan kun se on tehnyt elämästä vaikeaa. Uskon, että kyky kyseenalaistaa vallalla olevaa ajattelua, myös omaani, on yksi vahvuuteni. Kuuntelen asiantuntijoita, mutta päätän itse. Toisaalta tarkkailen omaa ajatteluani ja yritän löytää siitä virheitä.

Tämä ilmenee myös talouden ilmiöiden ymmärtämisessä. Olen viimeiset 28 vuotta elättänyt itseni maailman pääomavirtojen liikkeitä seuraamalla ja niitä ennakoimalla. Siihen nähden, että alkupääoma oli pieni ja olen kuitenkin elänyt jokseenkin keskiluokkaista elämää, uskaltaisin väittää näkemykseni olleen useammin oikeassa kuin väärässä. Tässäkin menestyksen salaisuus on ollut vahva oma näkemys yhdistettynä oman ajattelun kriittiseen tarkkailuun systemaattisten virheiden varalta.

Miksi juuri Kaakkois-Suomessa?

Olen syntynyt Helsinkiin – en kylläkään omasta valinnastani. Nuoruudessani kovasti harmittelin tätä tosiseikkaa – kaupunki ei koskaan vetänyt puoleensa, vaan metsät ja järvet. Henkisesti olenkin kotoisin Saimaan rannalta, entisen Punkaharjun alueelta, missä olen viettänyt tärkeimmät osat nuoruudestani ja kasvanut siksi luontoihmiseksi, joka olen. Välillä olen ehtinyt asua lähes 15 vuotta ulkomaillakin, ja nykyisin elän melko monipaikkaista elämää. Metsiä minulla on Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa. Lasteni vuoksi vietän paljon aikaa myös Helsingissä, missä toinen kotini sijaitsee, mutta kotikuntani on Savonlinna.

Miksi juuri vihreät?

Olen ollut vihreä aktiivi runsaat viisi vuotta. Siihen päätyminen oli pitkän harkinnan tulos, joka alkaa jo 1980-luvun puolelta. Kirjoitan tästä toiste tarkemmin.

Puoluevalinta ei aina ollut itsestäänselvä, mutta kun vihdoin otti askelen sisälle, valinta kirkastui pian oikeaksi. Vihreissä on vahvasti jaetut yhteiset arvot. Se on ainoa puolue, jossa voin luottaa luontoasioiden saavan ansaitsemansa painoarvon silloinkin, kun se merkitsee vaikeita uhrauksia jossain muualla.

Vihreät eivät kaikki ole samasta muotista, vaikka meistä julkisuudessa kovin usein sellaista kuvaa yritetäänkin vääntää. Itse olen metsästävä ja lihaa syövä mies, joka ajaa autolla ja hankkii toimeentulonsa pörssisijoituksilla ja metsänhakkuita myymällä. Kaikkine näine ominaisuuksineni olen ollut viime vuodet vihreiden puoluevaltuustossa ja työryhmissä muovaamassa puolueen linjoja metsien käytöstä ja ilmastopolitiikasta veropolitiikkaan tai ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan saakka. Ihmisen tausta ei ratkaise, vaan se mitä hänellä on sanottavaa. Aina en tietenkään saa omille näkemyksilleni yksimielistä tukea, mutta aina minua on kuunneltu. Vihreissä tämä onnistuu, kun myös itse kuuntelee muita.

Tule mukaan!

Eduskuntavaalikampanjaa ei tehdä yksin. Haluaisitko tulla mukaan? Kampanjatiimissäni on tarvetta monenlaiselle osaamiselle ja tekemiselle. Voit olla yhteydessä minuun (ville.aarnio@talousvihreat.fi) tai kampanjapäällikkööni Jenniin (jenni.spannari@gmail.com), niin kerromme lisää.

Ota myös somekanavani seurantaan. Jaa kirjoituksiani ja kerro ystävillesi.