Puhe puoluekokouksessa 23.5.2026

Tulin sitten esittäneeksi biljoonan euron veronkorotusta.

Talousvihreiden puheenjohtajana skannasin puolueohjelmaluonnoksen läpi rahallisten vaikutusten näkökulmasta. Yleensä puhutaan miljoonista tai miljardeista — mutta yksi kohta nousee biljoonan, siis tuhannen miljardin suuruusluokkaan. Tämä on kansainvälisten verosopimusten edistäminen, OECD:ssä, YK:ssa ja toki EU:n sisälläkin.

Jos joku pitää näiden sopimusten toteutumista epärealistisena, huomautan: ei se meitä ole ennenkään pysäyttänyt. Vertaan tätä ilmastosopimuksiin — maailman muuttaminen kansainvälisten neuvotteluiden kautta on tuskastuttavan hidasta, mutta ei se vihreille ole koskaan ollut syy lakata yrittämästä. (Ja kyllä ne sopimukset myös ovat muuttaneet maailmaa.)

Mistä sitten on tarpeen sopia?

Kun talouden rakennemuutoksessa resurssit ja taloudellinen valta keskittyvät yhä harvemmille, julkinen talous täytyy pystyä rahoittamaan myös yritysten toimintaa verottamalla — ei pelkästään ihmisten työtä ja kulutusta. Yhteisövero on tähän tehokkain väline pienimmin kannustevääristymin. 

Ja se on ainoa keino, joka oikeasti osuu maailman suurimpiin varallisuuskeskittymiin. Jos haluatte käydä Elon Muskin taskulla, verottakaa hänen omistamiaan yrityksiä — henkilökohtaiset tulot ovat siihen verrattuna näpertelyä.

Tärkeää on myös, miten globaalien suuryritysten maksamat verot jaetaan oikeudenmukaisesti eri toimintamaiden kesken. 

Entä Suomen kannalta? Olen itsekin ajanut yhteisöveron nostamista ja tämän kompensoimista osinkoveroissa. Tässä aina törmätään kansainväliseen kilpailutilanteeseen: jos meillä on olennaisesti korkeampi veroaste kuin muualla, yritykset siirtyvät sinne. Tämä on viime vuosikymmenet ajanut yhteisöverokantoja globaalisti alas — ja tämä trendi jatkuu, ellei sille kollektiivisesti tehdä mitään. 

Se kuitenkin on valtioiden yhteisellä päätöksellä täysin mahdollista. Ja Suomen tulee tässä olla historian oikealla puolella. Vihreiden on pidettävä siitä ääntä. 

Tämä on biljoonan euron kysymys.