Vihreät näkee metsän puilta

Julkaistu

Kategoria

,

Puhe puoluevaltuustossa 21.11.2021

”Miksi vihreät puuttuvat yksityisten ihmisten metsänhoitoon? Ostakoot itselleen ja kasvattakoot vaikka sitten niitä liito-oraviaan.”

Näin kyseltiin hiljan oman vaalipiiriini keskeisen maakuntalehden palstalla.

Olen viime vuosina ollut työstämässä useita vihreiden metsäpoliittisia linjauksia puoluevaltuustossa ja eri ohjelmatyöryhmissä, joten katson olevani sopiva henkilö vastaamaan.

Vihreiden linjojen ytimenä on nähdä metsässä kaikki siihen liittyvät arvot. Metsä tarjoaa parhaimmillaan hyvän elinympäristön niin ihmisille kuin eläimille ja muulle luonnolle, toimii hiilivarastona ilmastonmuutosta jarruttaen ja lisäksi tuottaa puuta teollisuudelle. 

Vihreän metsäpolitiikan tavoite ei ole rajoittaa metsänomistajan mahdollisuuksia hoitaa omaa metsäänsä vaan kannustaa sellaisiin metsänkäyttötapoihin, jotka tuottavat mahdollisuuksien mukaan paitsi puuta, myös muita hyötyjä. Hiilivarastolle tai metsän virkistyskäytölle on laskettavissa rahallinen arvo. Luontoarvojen kohdalla tämä on vaikeampaa, mutta mekanismi on silti periaatteessa sama. Yhteiskunnallisten tavoitteiden, vaikka nyt sitten liito-oravan suojelun, toteuttaminen onnistuu parhaiten hinnoittelemalla ne metsänomistajien kannusteisiin. Kun raha seuraa luontoarvoja, metsätaloudelliset päätökset on helppo tehdä niitä huomioiden.

Mitä tulee kehoitukseen ostaa itse metsää ja suojella sitä, voin todeta, että näin olen itsekin tehnyt. Harjoitan aktiivista, luonto- ja puuntuotantonäkökulmat yhdistävää metsätaloutta. Osan metsistäni olen suojellut ja lopuilta myyn teollisuudelle FSC-sertifioitua puuta. Metsänomistajuus ei kuitenkaan voi olla ainoa kriteeri yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Kirjoitin aiheesta myös Kymen sanomiin.